Hiljaisten hetkien kokeminen meluisassa ja hämmentävässä maailmassa voi olla hyödyksi keholle ja mielelle. Tässä neljä tieteen tukemaa syytä miksi on näin.
- Hiljaisuus lievittää stressiä ja jännittyneisyyttä
- Hiljaisuus lisää henkisiä voimavarojamme
- Hiljaisuudessa voimme päästä käsiksi aivojen oletustilan verkostoon
- Hiljaisuus voi uudistaa aivosoluja
Tieteen mukaan hiljaisuudessa vietetty aika vähentää stressiä, parantaa keskittymiskykyä sekä lisää luovuutta. Elämme meluisassa ja hämmentävässä maailmassa, jossa on yhä vaikeampi kokea hiljaisuutta ja se saattaa vaikuttaa negatiivisesti terveyteemme. Vuoden 2011 Maailman terveysjärjestön WHO:n julkaisemassa raportissa melusaastetta kutsuttiin “moderniksi rutoksi” ja päädyttiin seuraavaan johtopäätökseen: “On olemassa vahvaa todistusaineistoa, että melusaasteelle altistumisella on haitallisia vaikutuksia väestön terveyteen.” Altistamme korvamme jatkuvasti musiikin, tv:n, radiouutisten ja äänitteiden kuulemiselle sekä tietenkin niille monille äänille, joita luomme jatkuvasti omassa päässämme. Kysy itseltäsi: Kuinka paljon aikaa vietän päivässä täydellisessä hiljaisuudessa? Vastaus on todennäköisesti, että vain hyvin vähän.
1. Hiljaisuus lievittää stressiä ja jännittyneisyyttä.
Florence Nightingale, 1800-luvun brittiläinen sairaanhoitaja ja sosiaaliaktivisti on kirjoittanut, että: “Tarpeeton melu on kaikkein julminta huolenpidon puutetta, jota voidaan aiheuttaa sairaille tai terveille.” Tutkimusten mukaan kovat äänet kohottavat stressitasoa, joka aktivoi aivojen mantelitumakkeen ja aiheuttaa stressihormoni kortisolin vapautumista. Heart-lehdessä vuoden 2006 artikkelissa todettiin, että kaksi minuuttia hiljaisuudessa on rentouttavampaa kuin “rentouttavan musiikin” kuuntelu, perustuen verenpaineen muutoksiin ja verenkiertoon aivoissa.
2. Hiljaisuus lisää henkisiä voimavarojamme
Jokapäiväisessä elämässämme olemme aistäiärsykkeiden ympäröiminä. Kun vihdoin pääsemme pois häiritsevien äänien luota, aivojemme keskittymiskeskuksilla on mahdollisuus palautua. Loputtomat modernin elämän tarkkaavuuteen liittyvät vaatimukset aiheuttavat merkittävää taakkaa aivojen etuotsalohkon kuorelle, joka osallistuu korkean asteen ajatteluun, päätöksentekoon ja ongelmanratkaisuun. Elpymisen teorian mukaan aivot voivat palauttaa kognitiiviset voimavaransa ympäristössä, jossa on normaalia vähemmän aistäiärsykkeitä.
3. Hiljaisuudessa voimme päästä käsiksi aivojen oletustilan verkostoon
Aivojen oletustilan verkosto aktivoituu, kun uppoudumme tiedemiesten viittaamaan “itse tuotettuun kognitioon”; kuten unelmointi, meditaatio, haaveilu tulevaisuudesta tai vain antaessamme mielen harhailla. Kun aivot ovat rentoutuneet ja ilman ulkoisia ärsykkeitä, voimme vihdoin päästä kosketuksiin sisäisten ajatusten, tunteiden, muistojen ja ideoiden virtaan. Yhteys tähän verkostoon auttaa meitä luomaan merkityksen kokemuksillemme, kokemaan empatiaa muita kohtaan, olemaan luovempia sekä pohtimaan henkistä tilaamme ja tunteitamme. Herman Melville on sanonut: “Hiljaisuus edeltää ja on läsnä kaikissa syvällisissä asioissa ja niiden tunteissa.”
4. Hiljaisuus voi uudistaa aivosoluja
Hiljaisuus voi kirjaimellisesti kasvattaa aivoja. Vuoden 2013 hiirillä tehdyssä tutkimuksessa, joka julkaistiin Brain, Structure and Function -lehdessä, verrattiin ympäristön äänten, valkoisen kohinan, koiranpennun äänen ja hiljaisuuden vaikutusta jyrsijän aivoihin. Huomattiin että kaksi tuntia hiljaisuutta päivittäin johti siihen, että uusia soluja kehittyi hippokampuksessa, joka on aivojen avainalue oppimiseen, muistamiseen ja tunteisiin liittyen.
Kirjoittaja: Carolyn Gregoire